Varmuudella talteen, osa 3

Luithan myös osan 1 ja osan 2? Kannattaa, sillä tämä osio on suora jatkumo edellisille.

Seuraavaksi käsittelen varmuuskopioita omasta tietokoneesta verkkokiintolevyyn, näköistiedoston luomisen ja varmuuskopiosta palauttamisen. Muutama sana verkkokiintolevystä.

Lähes kaikilla joilla on tietokoneita ja Internetyhteys, on jo valmiiksi oma sisäinen lähiverkko. Oma lähiverkko rakentuu jo siinä vaiheessa kun hankitte Internetliittymän ja teillä on joko ADSL-modeemi tai langattoman verkon tukiasema. Kaikki samassa lähiverkossa olevat tietokoneet voivat "jutella" keskenään jolloin esimerkiksi valokuvien, videoiden, musiikkien jne. siirto tietokoneilta toiselle tapahtuukin lähiverkon avulla. Verkkomaailmaan palaan tulevissa julkaisuissani.

Samaa tekniikkaa hyödyntää myös verkkokiintolevy. Verkkokiintolevy liitetään siis lähiverkkoon käytettäväksi. Jos verrataan USB-kiintolevyä, joka on aina tiettyyn koneeseen sidottu. Verkkokiintolevyä voi siis hyödyntää kuka tahansa liittymällä teidän omaan lähiverkkoon. Verkkokiintolevyjä kutsutaan puhekielellä NAS-laitteiksi ja lyhyenne tulee englanninkielen sanoista "Network Attached Storage" eli vapaasti suomennettuna "Verkkoon liitettävä tallennusmedia". Verkkokiintolevy on suunniteltu siten että se on aina päällä, aina lähiverkossa käyttövalmiina.

Varmuuskopioiden kannalta verkkokiintolevy on oiva tapa varmuuskopioida kaikkien tietokoneiden sisältö mitä kotoa löytyy. Seuraavassa esimerkissäni minulla on jo valmiiksi asennettu verkkokiintolevy jossa on valmiiksi määritetty jaettu kansio varmuuskopioiden tekoa varten. Tulen palaamaan NAS laitteisiin seuraavissa julkaisuissani.



Varmuuskopion tekeminen verkkolevylle


Varmuuskopion tekeminen verkkolevylle ei eroa hirveästi siitä miten varmuuskopio tehdään USB-levylle. Varmuuskopion kohde vaihtuu tietenkin ja varmuuskopion suorittaminen on paljon hitaampaa kuin USB-levylle.

Valmistelin verkkolevyn siten että verkkolevyltä löytyy yksi jaettu kansio, johon on määritetty käyttäjätunnus ja salasana. Käyttäjätunnuksella ja salasanalla varmuuskopiointisovellus kirjautuu verkkokiintolevylle ja alkaa käyttämään osoittamaani jaettua hakemistoa varmuuskopioin tekemiseen.

Tehtävä lähtee siitä että muokataan varmuuskopioityötä jonka viimeksi loimme. Toinen vaihtoehto on tietenkin se että yhtään varmuuskopiotyötä ei ole, jolloin tehdään tietenkin uusi. Eli ohjauspaneelin Varmuuskopiointi ja Palautuksesta muokataan vanhaa varmuuskopioitehtävää.

Muuttamalla asetuksia, pääsee valitsemaan verkkokiintolevyn tallennuskohteeksi. Mikäli vanhaa ajastettua varmuuskopiota ei ole, määritetään täysin uusi varmuuskopionti.

Verkkokiintolevy selataan verkosta. Jos selaamalla ei muita tietokoneita tai  verkkokiintolevyä löydy, käyttöjärjestelmän oma palomuuri estää verkon selaamisen. Ongelma ratkaistaan vaihtamalla palomuuriprofiilin "koti" tai "työpaikka" profiiliksi. Tämän jälkeen verkon selaaminen on sallittu.

 Esimerkissä verkkokiintolevyn nimi on "nas" ja varmuuskopiokansion nimi on "backup". Alapuolella käyttäjätunnus ja salasana jolla kansiota pääsee käyttämään. Käyttäjätunnus ja salasana määritetään verkkokiintolevyn asetuksissa.

Tästä lähtien varmuuskopioin asetukset etenevät samalla tavalla kuin osiossa 2.

Noin! Verkkolevy vastaanottaa tietokoneen varmuuskopioin. Jälleen kahvia kuluu...

Täydellisen varmuuskopion tekeminen, näköistiedosto


Täydellisen varmuuskopioin ideana on tehdä täysi kopio käyttäjärjestelmästa ohjelmineen. Tämä "näköistiedosto" voidaan sitten palauttaa, vaikka käyttöjärjestelmä ei edes toimisi. Käyttöjärjestelmän asennusvaiheessa asennetaan ns. korjaustyökalut joita voi käyttää vaikka käyttöjärjestelmä ei lähtisi edes käyntiinn. Sama korjaustyökalu löytyy myös käyttöjärjestelmän asennusmedialta.

Korjaustyökalun asetuksista löytyy kohta jossa voi palauttaa koko järjestelmän näköistiedostosta. Tiedosto voi olla vaikka DVD-levyillä tai ulkoisella USB-kiintolevyllä.


Seuraavassa esimerkissä luon näköistiedoston Verkkolevylle.

Näköistiedoston luonti tapahtuu "Varmuuskopio ja Palautus" kohteesta Ohjauspaneelista. Valittavana on kolme mallia; ulkoinen kiintolevy, DVD-levyt tai verkko. Valitsin esimerkin mukaisesti verkkolevyn.

    

Näköistiedoston sisällöksi PITÄÄ valita aina "(Järjestelmä)" osiot. Muut oman maun mukaisesti.

Sitten vain odotellaan kun näköistiedosto luodaan. Lopuksi varmuuskopiointiohjelma haluaa luoda korjauslevyn, en sitä tee tässä esimerkissä sillä alkuperäisellä käyttöjärjestelmän asennusmedialla no korjaustyökalut.

Varmuuskopiosta palauttaminen


Varmuuskopion palauttamisen testaus on yhtä tärkeää kuin itse varmuuskopion teko. Eipä paljon naurata kun monen kuukauden takainen varmuuskopio ei jostain syystä palauta kaikkea eikä varmuuskopioita ole koskaan testattu.

Palautettaessa kannattaa miettiä mitä lähdetään palauttamaan, ettei vahingossa korvaa tietoa, mitä ei ollut tarkoitus palauttaa. Hyvä tapa onkin palauttaa tiedot ensin johonkin muuhun kansioon kuin alkuperäisten tilalle.

Seuraavassa esimerkissä palauta muutaman tiedoston varmuuskopioista eri kansioon kuin alkuperäinen. Samalla tulee testattua varmuuskopioiden kunto.

Palautus tapahtuu jälleen kerran, Varmuuskopiointi ja Palauta kohteesta Ohjauspaneelista.

Palauttamaan pystyy joko omat tiedostot, tai muiden käyttäjien tiedostoja sekä valita muu varmuuskopiotiedosto kuin uusin.

Kolme vaihtoehtoa varmuuskopion sisällön selaamiseen. Esimerkissä valitsen kokonaisen kansion palautettavaksi.

Kun listalla on haluttu kansio, koko kansion sisältö palautetaan joko alkuperäiseen kohteeseen tai uuteen, itse määrittämään kohteeseen. Suosittelen itse määräämään, ettei käy vahinko ja palauta vanhat tiedostot tuoreiden päälle.

Palauttamisen jälkeen pääsee palautettu tietoja tarkistamaan suoraan linkistä.
Mikäli palautus sujui ongelmitta, testaaminen suoritettu. Saman mallin mukaisesti tapahtuu aito palautus.

Kaikki kolme osaa käsittelevat varmuuskopiota ja palauttamista eri tavoilla. Varmuuskopiointisovellus on vakiotavaraa Windows 7 käyttöjärjestelmissä, joten eikun varmuuskopioita tekemään!

Kysymyksiä? Kommenttaja? Antaa tulla!