torstai 15. joulukuuta 2011

Varmuudella talteen, osa 3

Luithan myös osan 1 ja osan 2? Kannattaa, sillä tämä osio on suora jatkumo edellisille.

Seuraavaksi käsittelen varmuuskopioita omasta tietokoneesta verkkokiintolevyyn, näköistiedoston luomisen ja varmuuskopiosta palauttamisen. Muutama sana verkkokiintolevystä.

Lähes kaikilla joilla on tietokoneita ja Internetyhteys, on jo valmiiksi oma sisäinen lähiverkko. Oma lähiverkko rakentuu jo siinä vaiheessa kun hankitte Internetliittymän ja teillä on joko ADSL-modeemi tai langattoman verkon tukiasema. Kaikki samassa lähiverkossa olevat tietokoneet voivat "jutella" keskenään jolloin esimerkiksi valokuvien, videoiden, musiikkien jne. siirto tietokoneilta toiselle tapahtuukin lähiverkon avulla. Verkkomaailmaan palaan tulevissa julkaisuissani.

Samaa tekniikkaa hyödyntää myös verkkokiintolevy. Verkkokiintolevy liitetään siis lähiverkkoon käytettäväksi. Jos verrataan USB-kiintolevyä, joka on aina tiettyyn koneeseen sidottu. Verkkokiintolevyä voi siis hyödyntää kuka tahansa liittymällä teidän omaan lähiverkkoon. Verkkokiintolevyjä kutsutaan puhekielellä NAS-laitteiksi ja lyhyenne tulee englanninkielen sanoista "Network Attached Storage" eli vapaasti suomennettuna "Verkkoon liitettävä tallennusmedia". Verkkokiintolevy on suunniteltu siten että se on aina päällä, aina lähiverkossa käyttövalmiina.

Varmuuskopioiden kannalta verkkokiintolevy on oiva tapa varmuuskopioida kaikkien tietokoneiden sisältö mitä kotoa löytyy. Seuraavassa esimerkissäni minulla on jo valmiiksi asennettu verkkokiintolevy jossa on valmiiksi määritetty jaettu kansio varmuuskopioiden tekoa varten. Tulen palaamaan NAS laitteisiin seuraavissa julkaisuissani.



Varmuuskopion tekeminen verkkolevylle


Varmuuskopion tekeminen verkkolevylle ei eroa hirveästi siitä miten varmuuskopio tehdään USB-levylle. Varmuuskopion kohde vaihtuu tietenkin ja varmuuskopion suorittaminen on paljon hitaampaa kuin USB-levylle.

Valmistelin verkkolevyn siten että verkkolevyltä löytyy yksi jaettu kansio, johon on määritetty käyttäjätunnus ja salasana. Käyttäjätunnuksella ja salasanalla varmuuskopiointisovellus kirjautuu verkkokiintolevylle ja alkaa käyttämään osoittamaani jaettua hakemistoa varmuuskopioin tekemiseen.

Tehtävä lähtee siitä että muokataan varmuuskopioityötä jonka viimeksi loimme. Toinen vaihtoehto on tietenkin se että yhtään varmuuskopiotyötä ei ole, jolloin tehdään tietenkin uusi. Eli ohjauspaneelin Varmuuskopiointi ja Palautuksesta muokataan vanhaa varmuuskopioitehtävää.



Muuttamalla asetuksia, pääsee valitsemaan verkkokiintolevyn tallennuskohteeksi. Mikäli vanhaa ajastettua varmuuskopiota ei ole, määritetään täysin uusi varmuuskopionti.






Verkkokiintolevy selataan verkosta. Jos selaamalla ei muita tietokoneita tai  verkkokiintolevyä löydy, käyttöjärjestelmän oma palomuuri estää verkon selaamisen. Ongelma ratkaistaan vaihtamalla palomuuriprofiilin "koti" tai "työpaikka" profiiliksi. Tämän jälkeen verkon selaaminen on sallittu.








 Esimerkissä verkkokiintolevyn nimi on "nas" ja varmuuskopiokansion nimi on "backup". Alapuolella käyttäjätunnus ja salasana jolla kansiota pääsee käyttämään. Käyttäjätunnus ja salasana määritetään verkkokiintolevyn asetuksissa.






Tästä lähtien varmuuskopioin asetukset etenevät samalla tavalla kuin osiossa 2.


Noin! Verkkolevy vastaanottaa tietokoneen varmuuskopioin. Jälleen kahvia kuluu...



Täydellisen varmuuskopion tekeminen, näköistiedosto


Täydellisen varmuuskopioin ideana on tehdä täysi kopio käyttäjärjestelmästa ohjelmineen. Tämä "näköistiedosto" voidaan sitten palauttaa, vaikka käyttöjärjestelmä ei edes toimisi. Käyttöjärjestelmän asennusvaiheessa asennetaan ns. korjaustyökalut joita voi käyttää vaikka käyttöjärjestelmä ei lähtisi edes käyntiinn. Sama korjaustyökalu löytyy myös käyttöjärjestelmän asennusmedialta.

Korjaustyökalun asetuksista löytyy kohta jossa voi palauttaa koko järjestelmän näköistiedostosta. Tiedosto voi olla vaikka DVD-levyillä tai ulkoisella USB-kiintolevyllä.


Seuraavassa esimerkissä luon näköistiedoston Verkkolevylle.


Näköistiedoston luonti tapahtuu "Varmuuskopio ja Palautus" kohteesta Ohjauspaneelista. Valittavana on kolme mallia; ulkoinen kiintolevy, DVD-levyt tai verkko. Valitsin esimerkin mukaisesti verkkolevyn.

    


Näköistiedoston sisällöksi PITÄÄ valita aina "(Järjestelmä)" osiot. Muut oman maun mukaisesti.



Sitten vain odotellaan kun näköistiedosto luodaan. Lopuksi varmuuskopiointiohjelma haluaa luoda korjauslevyn, en sitä tee tässä esimerkissä sillä alkuperäisellä käyttöjärjestelmän asennusmedialla no korjaustyökalut.







Varmuuskopiosta palauttaminen


Varmuuskopion palauttamisen testaus on yhtä tärkeää kuin itse varmuuskopion teko. Eipä paljon naurata kun monen kuukauden takainen varmuuskopio ei jostain syystä palauta kaikkea eikä varmuuskopioita ole koskaan testattu.

Palautettaessa kannattaa miettiä mitä lähdetään palauttamaan, ettei vahingossa korvaa tietoa, mitä ei ollut tarkoitus palauttaa. Hyvä tapa onkin palauttaa tiedot ensin johonkin muuhun kansioon kuin alkuperäisten tilalle.

Seuraavassa esimerkissä palauta muutaman tiedoston varmuuskopioista eri kansioon kuin alkuperäinen. Samalla tulee testattua varmuuskopioiden kunto.


Palautus tapahtuu jälleen kerran, Varmuuskopiointi ja Palauta kohteesta Ohjauspaneelista.
Palauttamaan pystyy joko omat tiedostot, tai muiden käyttäjien tiedostoja sekä valita muu varmuuskopiotiedosto kuin uusin.



Kolme vaihtoehtoa varmuuskopion sisällön selaamiseen. Esimerkissä valitsen kokonaisen kansion palautettavaksi.





Kun listalla on haluttu kansio, koko kansion sisältö palautetaan joko alkuperäiseen kohteeseen tai uuteen, itse määrittämään kohteeseen. Suosittelen itse määräämään, ettei käy vahinko ja palauta vanhat tiedostot tuoreiden päälle.




Palauttamisen jälkeen pääsee palautettu tietoja tarkistamaan suoraan linkistä.
Mikäli palautus sujui ongelmitta, testaaminen suoritettu. Saman mallin mukaisesti tapahtuu aito palautus.




Kaikki kolme osaa käsittelevat varmuuskopiota ja palauttamista eri tavoilla. Varmuuskopiointisovellus on vakiotavaraa Windows 7 käyttöjärjestelmissä, joten eikun varmuuskopioita tekemään!

Kysymyksiä? Kommenttaja? Antaa tulla!

maanantai 5. joulukuuta 2011

Varmuudella talteen, osa 2



Tästä kaikille niille jotka miettivät miten sellainen varmuuskopio tehdään. Tavoitteena on selkeällä suomenkielellä toteuttaa omien tiedostojen varmuuskopioi Windows 7:n sisäänrakennetulla varmuuskopiosovelluksella ulkoiselle kiintolevylle. Vista käyttäjillekin tämä sopii tietyin osin.

Varmuuskopiona käytettävää ulkoista kiintolevyä EI missään nimessä saa käyttää kuin vain ja ainoastaan varmuuskopion kohteena. Ts. Ulkoinen levy "pyhitetään" varmuuskopioille ja sitä säilytetään lukitussa kaapissa, kassakaapissa tai pankin tallelokerossa.

On täysin itsestä kiinni kuinka usein varmuuskopioita pitää suorittaa. Mietitään tilanne, varmuuskopioit kerran kuukaudessa koko tietokoneesi sisällön. Tämähän tarkoittaa sitä että pahimmassa tapauksessa menetät vain kuukauden ajalta omia tiedostoja, valokuvia, musiikkia, mitä tahansa millä on merkitystä. Jos kuukausi tuntuu liian pitkältä ajalta, voit aivan hyvin ottaa varmuuskopion vaikka kerran viikossa. Tässä mielessä maalaisjärki on tärkeässä roolissa, jälleen kerran.

Pelkästään varmuuskopion säännöllinen ottaminen ei riitä, vaan järkevää olisi myös testata niiden toimivuutta tekemällä testipalautuksia silloin tällöin.


Varmuuskopioon tarvittava ulkoisen levyn koko


Laskukaava: varmuuskopioitavan datan koko * (haluttu säilytysaika * varmuuskopioiden määrä/kk) = ulkoisen kiintolevyn koko * 2

Ajatellaan että valokuvia on 10Gb edestä, musiikkia 5gb sekä videoita 50gb. Tästä saadaan yhteensä 65Gb. Halutaan että varmuuskopioita otetaan 2 viikon välein ja säilytetään 2kk. Ilman lukion pitkää matematiikkaakin tuosta saadaan 520Gb josta puolet on tulevaisuuteen sijoitettua vapaata tilaa. Sillä kuten osiossa 1 kerroin, omian tiedostojen määrä kasvaa todella nopeasti, tällöin myös varmuuskopion koko kasvaa!

Tästä on olemassa vielä toinenkin malli. Idea on kuitenkin siinä että on olemassa yksi täydellinen varmuuskopio ja kaikki sen jälkeen otetut varmuuskopiot ovatkin vain muuttuneiden ja lisättyjen tiedostojen varmuuskopioita. Tällä säästetään tallennustilaa mutta mikäli alkuperäinen, täydellinen varmuuskopio tuhoutuu, tuohoutuu myös kaikki varmuuskopiot. Windows 7 käyttöjärjestelmästä löytyvä varmuuskopiointisovellus hyödyntää tätä tekniikkaa.



Varmuuskopion valmistelu ja ensimmäinen varmuuskopio


Aivan ensimmäisenä, hanki ulkoinen USB-kiintolevy ja liitä se tietokoneen USB-porttiin. En rupea mainostamaan nyt että mikä merkki & malli olisi paras, levyn koko on tärkeä.


Aluksi kiintolevy kannattaa nimetä kuvaavasti, esim. "varmuuskopiolevy". Nimeämisen jälkeen, hyväksy nimenmuutos painamalla Enter. Ikkunan voi sulkea ja edetä seuraavaksi ohjauspaneeliin.


Riippuen näkymästä, varmuuskopion määrittäminen tapahtuu varmuuskopiokeskuksesta joka löytyy Järjestelmä ja Suojaus otsikon alapuolelta. Seuraava kuvakaappaus on oletusnäkymästä. Mikäli näkymä on jokin muu, etsi Varmuuskopio ja Palauta kuvaketta.

Klikkaa käynnistä valikosta Ohjauspaneeli kuvaketta

Ohjauspaneeli aukeaa ja pikaisen etsinnän jälkeen varmuuskopiointikeskuskin löytyy

Kun minkäänlaista varmuuskopiosuunnitelmaa ei ole tehty, näyttää varmuuskopiokeskus tältä.


Varmuuskopion määrittäminen tapahtuu yllättäen linkistä Määritä varmuuskopiointi. Seuraava ilmotus riippuu täysin siitä, käytetäänkö tietokonetta oikein vai väärin. Jos seuraavassa ilmoitustyyppisessä ikkunassa voi valita vain kyllä tai ei, käytät tietokonetta ns. täysillä oikeuksilla joka on tietoturvallisesti erittäin arvelluttavaa. Mikäli samaiseen ikkunaan pitää syöttää käyttäjätunnus ja salasana, käytät tietokonettasi tietoturvan kannalta oikein. Miksi näin? Siitä tulevissa julkaisussani lisää.

Tietenkin meikäläisellä asiahan on kunnossa ;)

Seuraavaksi valitaan kohde varmuuskopioille, eli tietenkin tässä listassa näkyy kiinnitetty ulkoinen USB-levy. 

Nimestä voi päätellä oikein kohteen. Tällä listalla voi siis olla muitakin !

Seuraavaksi tietenkin mitä halutaan varmuuskopioitavan. Annetaanko varmuuskopiointisovelluksen itse päättää vai halutaanko itse määrittää varmuuskopioitavat tiedot. Jos varmuuskopiointisovellus valitsee itse mitä varmuuskopioidaan, sisältyy varmuuskopioon vain kirjastojen sisältö. Ts. mikäli kirjastot ovat tyhjät, ei mitään varmuuskopioda. Tällöin otettava alimmainen vaihtoehto josta päästään itse säätämään. Kirjastojen toiminnasta ja ideasta tulen kirjoittamaan tulevaisuudessa.


Haluan itse päättää mitä varmuuskopiodaan ja mitä ei

Tarkoituksella tässä esimerkissä valitsin alemman vaihtoehdon, eli saan itse päättää mitä varmuuskopioidaan. Oletuksena siis kaikkien käyttäjien kirjastot sekä järjestelmän näköistiedosto. Näköistiedosto on täydellinen kopio koko järjestelmästä, ei siis pelkästään käyttäjien omia tiedostoja. Selaamalla listaa alaspäin saadaan esille itse päätettävät varmuuskopioitavat kohteet. 

Muita asemia voivat olla aivan hyvin D:\ E:\ jne.

Lopuksi yhteenveto asetuksista. Tässä vaiheessa on hyvä tarkistaa säännöllisesti ajettavan varmuuskopion asetukset. Kun käytetään ajastettua varmuuskopiota, etuna on se että varmuuskopion ottaminen ei unohdu! Huonona puolena on se että tietokone pitää tietenkin olla päällä kun ajastettu varmuuskopio otetaan. Muutenhan sitä ei tapahdu! Varmuuskopion aikana ei kannata konetta käyttää, sillä varmuuskopiointi hidastaa koneen toimintaa merkittävästi. 

Kun haluat vain yksittäisen varmuuskopion, poista ruksi ajastuksesta!

Lopuksi klikataan tallenna asetukset ja suorita varmuuskopiointi jolloin ensimmäistä varmuuskopiota lähdetään tekemään. Ensimmäinen varmuuskopio saattaa kestää muutaman tunnin, joten malttia!

Klikkaamalla muuta aikataulua pääsee muuttamaan ajastettu varmuuskopiota

Pidä kahvitauko!

VALMIS!
Nyt vaan seuraamaan miten varmuuskopio valmistuu. Varmuuskopioinnin kesto riippuu siitä, kuinka paljon niitä omia tiedostoja koneelta löytyy sekä tietenkin ulkoisen kiintolevyn nopeus käsitellä tiedostoja.

Tästä lähtien varmuuskopio tapahtuu ajastetusti, haluamallasi aikataululla ulkoiselle kiintolevylle. Levy pitää tietenkin olla kiinni koneessa ja tietokone käynnissä onnistuneen varmuuskopion ottamiseksi.





Varmuuskopiosta palauttaminen, varmuuskopio verkkolevylle sekä täydellisen ns.  korjauslevyn tekeminen osiossa 3.

Siirry osioon 1

torstai 1. joulukuuta 2011

Varmuudella talteen, osa 1

"Kävipäs jälleen kerran huonosti, oma kone hajosi ykskaks ja mitään varmuuskopiota ei ole olemassa"

Tätä lausetta kuulee aivan liian usein. Nykyään omilla tietokoneilla pidetään lähes koko elämä ja sen historia. Löytyy omia valokuvia, videoita, tuotettuja dokumentteja, musiikkia ja vaikka mitä viimeisen 5-10 vuoden ajalta. Käyttäjä sokeasti luottaa siihen että tieto pysyy tallessa vaikka mitä kävisi. Asiahan ei todellakaan ole niin. Tekniikka väsyy ja hajoaa! Jokaisen joka tallentaa tietoa omalle koneelleen, herätkää siihen totuuteen että alle vuodessa nykytahdilla kone täyttyy todella nopeasti! Aina se sama asia unohtuu, varmuuskopiointi. Jotenkin käsittämätöntä näin ammattilaisena on se tilanne että näitä asioita ei mietitä. Sitten kun vahinko on jo tapahtunut, tajutaan mitä menetettiin. Silloin on jo liian myöhäistä.

Tätä asiaa pitää miettiä maalaisjärjellä. Ajatellaanpas aivan muulla tavalla kuin tietoteknisesti. Paperiset valokuvat, dokumentit jne, ei niitäkään säilytetä miten sattuu, vaan ne ovat järjestyksessä. Tärkeimmät valokuvat ovat negatiiveilla ja hyvässä tallessa. Tärkeät paperit omissa kansioissaan. Jotkut hankkivat tärkeitä asioita varten pankin tallelokeron tai omaan kotiin paloturvallisen kassakaapin, katastrofin varalle. Turvalliseen tilaan viedään ne tärkeät dokumentit, valokuvat, muistot, mitä vaan. Oma talohan voi vaikka syttyä palamaan jolloin kaikki tuotettu historia palaa savuna ilmaan. Ei kiva ei...


Otetaas hieman tekniikkaa tähän väliin. Käyttäjän tuottama tieto tallentuu jokaisen tietokoneen sisuksissa hyrräävälle kiintolevylle. Jo se että ymmärtää mihin sitä tietoa tallennetaan ja kuinka kauan tälläinen kiintolevy kestää käyttöä, avartaa mieltä siinä määrin että ruvetaan miettimään varmuuskopiointimenetelmiä.
 
Perinteisen kiintolevyn käyttöikä on noin 2-4 vuotta jonka jälkeen voin vaikka vannoa että kiintolevy hajoaa. Käyttöikä riippuu siitä kuinka paljon kiintolevyä käytetään päivittäin. Kiintolevy sisältää pyöriviä magneettikiekkoja x määrän, lukupään jolla luetaan ja kirjoitetaan dataa sekä erillisen ohjainpiirin. Kiekot pyörivät laakereiden varassa jotka kuluvat ensimmäisenä. Kiintolevyt ovat erittäin herkkiä kaikelle kovakouraiselle liikuttelulle.

Nykyään markkinoilla on myös ns. SSD-kiintolevyjä, joissa ei ole mitään pyöriviä, mekaanisia osia vaan tieto tallennetaan erillisille muistipiireille. SSD-levyt ovat kaikista parhaita tällähetkellä markkinoilta löytyviä tiedontallennusvälineitä. Nämäkään eivät ole tietenkään ikuisia!

Näinollen kannettavien tietokoneiden perinteiset kiintolevyt ovat kaikista vikaherkimpiä, vaikka kannettavien valmistajat ovat yrittäneet rakentaa jonkun hienon "pehmentävän" tekniikan tilanteessa jossa kannettava putoaa lattialle tai muuten vaan käsitellään kovakouraisesti. Kiintolevyt eivät siedä tärinää eivätkä kolhuja silloinkun ne ovat toiminnassa. Kiintolevyt ovat toiminnassa AINA kun tietokonetta käytetään. Se pieni rapina joka lähes jokaisesta tietokoneesta kuuluu on nimenomaan kiintolevyn magneettikiekkojen ja lukupään toiminnasta kehittyvä ääni.


Esimerkki:
Menet kauppaan ja ideana on ostaa uusi tietokone. Perus markettiläppärin saa jo alle 500€:lla mutta mitä tulee mukana? 1 vuoden takuu! Mitä se takuu auttaa jos vuoden ajalta kaikki tallennettu tieto katoaa taivaan tuuliin kiintolevyn hajotessa? No ei tietenkään mitään. Takuulla ei ole mitään merkistystä siinä tilanteessa kun tajuaa että viimeisen vuoden (tai 10 vuoden) ajalta tallennettu tieto on menetetty. Tilanne kertaantuu siinä vaiheessa kun jokaisella perheenjäsenellä on oma tietokone. Edullisimmissa kannettavissa kiintolevyä ei ole mitenkään mekaanisesti suojattu, eli hajoamisriski kasvaa. yli 1500€ kannettavissa alkaa olemaan kestävämmät osat, esim. kiintolevy ja sen mekaaninen suojaus on toteutettu ihan eri tavalla. Paras kannettava on sellainen jossa vakiona löytyy SSD-kiintolevy. Tietokoneen ostaminenhan on sijoitus omaan tulevaisuuteen ja historiaan, ei kannata ihan mitä tahansa laitteita ostaa.

Jokaisessa markettimikrossa mukana tulevalla käyttöjärjestelmällä on sisäänrakennettu varmuuskopiointisovellus, hyödyntäkää sitä? Sovelluksen käyttäminen ei todellakaan ole mitenkään vaikeaa. Oikeaoppinen varmuuskopiointi tapahtuu siis jollain varmuuskopiointisovelluksella, joka pitää kirjaa siitä mitä on varmuuskopioitu, koska on varmuuskopioitu, kuinka iso varmuuskopio on ja kauanko varmuuskopiota säilytetään. Pitää vaan osata tehdä päätöksiä ja ymmärtää mitä asioita halutaan varmuuskopioida. Mikään itse suoritettu kopiointi silloin tällöin ei ole oikein, et pysy mitenkään perässä että onko sinulla nyt kaikki tallessa ja mitä nyt oikeasti on kopioitu. Et myöskään pysty palauttamaan eri päivinä otettua kopiota, kuten varmuuskopiointisovelluksella.

Toisekseen, ulkoiset kiintolevyt, verkkolevyt yms. eivät enää maksa maltaita eikä niiden käyttöönotto, jos viitsii lukea käyttöohjeet, ole mitään rakettitiedettä. Vähintään pitäisi kuluttaa omaa vapaa-aikaa varmuuskopioinnin toteuttamiseen. Google on hyvä kaveri myös näissä asioissa.

Siirry osioon 2