torstai 1. joulukuuta 2011

Varmuudella talteen, osa 1

"Kävipäs jälleen kerran huonosti, oma kone hajosi ykskaks ja mitään varmuuskopiota ei ole olemassa"

Tätä lausetta kuulee aivan liian usein. Nykyään omilla tietokoneilla pidetään lähes koko elämä ja sen historia. Löytyy omia valokuvia, videoita, tuotettuja dokumentteja, musiikkia ja vaikka mitä viimeisen 5-10 vuoden ajalta. Käyttäjä sokeasti luottaa siihen että tieto pysyy tallessa vaikka mitä kävisi. Asiahan ei todellakaan ole niin. Tekniikka väsyy ja hajoaa! Jokaisen joka tallentaa tietoa omalle koneelleen, herätkää siihen totuuteen että alle vuodessa nykytahdilla kone täyttyy todella nopeasti! Aina se sama asia unohtuu, varmuuskopiointi. Jotenkin käsittämätöntä näin ammattilaisena on se tilanne että näitä asioita ei mietitä. Sitten kun vahinko on jo tapahtunut, tajutaan mitä menetettiin. Silloin on jo liian myöhäistä.

Tätä asiaa pitää miettiä maalaisjärjellä. Ajatellaanpas aivan muulla tavalla kuin tietoteknisesti. Paperiset valokuvat, dokumentit jne, ei niitäkään säilytetä miten sattuu, vaan ne ovat järjestyksessä. Tärkeimmät valokuvat ovat negatiiveilla ja hyvässä tallessa. Tärkeät paperit omissa kansioissaan. Jotkut hankkivat tärkeitä asioita varten pankin tallelokeron tai omaan kotiin paloturvallisen kassakaapin, katastrofin varalle. Turvalliseen tilaan viedään ne tärkeät dokumentit, valokuvat, muistot, mitä vaan. Oma talohan voi vaikka syttyä palamaan jolloin kaikki tuotettu historia palaa savuna ilmaan. Ei kiva ei...


Otetaas hieman tekniikkaa tähän väliin. Käyttäjän tuottama tieto tallentuu jokaisen tietokoneen sisuksissa hyrräävälle kiintolevylle. Jo se että ymmärtää mihin sitä tietoa tallennetaan ja kuinka kauan tälläinen kiintolevy kestää käyttöä, avartaa mieltä siinä määrin että ruvetaan miettimään varmuuskopiointimenetelmiä.
 
Perinteisen kiintolevyn käyttöikä on noin 2-4 vuotta jonka jälkeen voin vaikka vannoa että kiintolevy hajoaa. Käyttöikä riippuu siitä kuinka paljon kiintolevyä käytetään päivittäin. Kiintolevy sisältää pyöriviä magneettikiekkoja x määrän, lukupään jolla luetaan ja kirjoitetaan dataa sekä erillisen ohjainpiirin. Kiekot pyörivät laakereiden varassa jotka kuluvat ensimmäisenä. Kiintolevyt ovat erittäin herkkiä kaikelle kovakouraiselle liikuttelulle.

Nykyään markkinoilla on myös ns. SSD-kiintolevyjä, joissa ei ole mitään pyöriviä, mekaanisia osia vaan tieto tallennetaan erillisille muistipiireille. SSD-levyt ovat kaikista parhaita tällähetkellä markkinoilta löytyviä tiedontallennusvälineitä. Nämäkään eivät ole tietenkään ikuisia!

Näinollen kannettavien tietokoneiden perinteiset kiintolevyt ovat kaikista vikaherkimpiä, vaikka kannettavien valmistajat ovat yrittäneet rakentaa jonkun hienon "pehmentävän" tekniikan tilanteessa jossa kannettava putoaa lattialle tai muuten vaan käsitellään kovakouraisesti. Kiintolevyt eivät siedä tärinää eivätkä kolhuja silloinkun ne ovat toiminnassa. Kiintolevyt ovat toiminnassa AINA kun tietokonetta käytetään. Se pieni rapina joka lähes jokaisesta tietokoneesta kuuluu on nimenomaan kiintolevyn magneettikiekkojen ja lukupään toiminnasta kehittyvä ääni.


Esimerkki:
Menet kauppaan ja ideana on ostaa uusi tietokone. Perus markettiläppärin saa jo alle 500€:lla mutta mitä tulee mukana? 1 vuoden takuu! Mitä se takuu auttaa jos vuoden ajalta kaikki tallennettu tieto katoaa taivaan tuuliin kiintolevyn hajotessa? No ei tietenkään mitään. Takuulla ei ole mitään merkistystä siinä tilanteessa kun tajuaa että viimeisen vuoden (tai 10 vuoden) ajalta tallennettu tieto on menetetty. Tilanne kertaantuu siinä vaiheessa kun jokaisella perheenjäsenellä on oma tietokone. Edullisimmissa kannettavissa kiintolevyä ei ole mitenkään mekaanisesti suojattu, eli hajoamisriski kasvaa. yli 1500€ kannettavissa alkaa olemaan kestävämmät osat, esim. kiintolevy ja sen mekaaninen suojaus on toteutettu ihan eri tavalla. Paras kannettava on sellainen jossa vakiona löytyy SSD-kiintolevy. Tietokoneen ostaminenhan on sijoitus omaan tulevaisuuteen ja historiaan, ei kannata ihan mitä tahansa laitteita ostaa.

Jokaisessa markettimikrossa mukana tulevalla käyttöjärjestelmällä on sisäänrakennettu varmuuskopiointisovellus, hyödyntäkää sitä? Sovelluksen käyttäminen ei todellakaan ole mitenkään vaikeaa. Oikeaoppinen varmuuskopiointi tapahtuu siis jollain varmuuskopiointisovelluksella, joka pitää kirjaa siitä mitä on varmuuskopioitu, koska on varmuuskopioitu, kuinka iso varmuuskopio on ja kauanko varmuuskopiota säilytetään. Pitää vaan osata tehdä päätöksiä ja ymmärtää mitä asioita halutaan varmuuskopioida. Mikään itse suoritettu kopiointi silloin tällöin ei ole oikein, et pysy mitenkään perässä että onko sinulla nyt kaikki tallessa ja mitä nyt oikeasti on kopioitu. Et myöskään pysty palauttamaan eri päivinä otettua kopiota, kuten varmuuskopiointisovelluksella.

Toisekseen, ulkoiset kiintolevyt, verkkolevyt yms. eivät enää maksa maltaita eikä niiden käyttöönotto, jos viitsii lukea käyttöohjeet, ole mitään rakettitiedettä. Vähintään pitäisi kuluttaa omaa vapaa-aikaa varmuuskopioinnin toteuttamiseen. Google on hyvä kaveri myös näissä asioissa.

Siirry osioon 2



1 kommentti:

  1. Asiaa... Tärkeää sellaista. Kolahtaa meinaan meikäläiseenkin, jonka kohdalle osuu sopivasti myös sanonta "Suutarin lapsilla ei ole kenkiä". Oman kone pamahti reilu vuosi sitten. Onneksi vika ei ollut kovalevyssä, joten tärkeimmät tiedot onnistuttiin saamaan talteen. Mutta kyllä siinä sydän jätti muutaman lyönnin väliin, että näinkö siinä nyt sitten kävi.
    Vahigosta oppii, ainakin joskus, ja nyt on vamuuskopiointi sännöllistä.

    Ja ihana turhautuminen/paatos tuossa sun tekstissä... ;)

    VastaaPoista