Tallennustilaa pilvestä, Google Drive

Pilvi ei paljon kerro, saatikaan pilvipalvelut. Mitä tarkoittaa tallennustila pilvestä ja mitä pitää ottaa huomioon.

Avaan seuraavassa muutaman pilvitallennuspalvelun ideaa, tekniikkaa sekä ihan omia kokemuksia. 

Harkitsin itse kauan että siirränkö kaiken henkilökohtaisen datan pilveen, mihin pilveen sitä sitten oikein siirtäisi ja mitä hyötyä siitä oikein on. Gmailin käyttäjänä jo 10 vuotta ja android puhelimen omaavana ei ollut kovin vaikea miettiä mitä pilvitallennusta alan käyttämään. Jo käytössä olevalla google tilillä pystyi todella helposti ottamaan Google Driven ja Google Docsin käyttöön. 

Miksi sitten pitää tallentaa omant tiedostonsa pilveen? No syy on hyvin yksinkertainen; tarvitset vain Internet-yhteyden ja pääset omiin tiedostoihisi käsiksi ja editoimaan niitä. Tiedostojen jakaminen kavereiden kanssa on myös houkutteleva vaihtoehto. Pilvitallennuksen mukana tulee yleensä vielä pilvestä saatavata lisäpalvelut, esim. Google docs jolla voidaan muokata erilaisia dokumentteja suoraan selaimessa.

Mikä on pilvipalvelu? Pilvipalvelun määritelmä:

Pilvipalvelut ovat tyypillisesti paikasta riippumattomia, verkon kautta käytettäviä palveluja. Organisaation tai yksityisen henkilön tarvitsemat sovellukset, palvelut tai tiedot sijaitsevat tällöin ”pilvessä”, eli palveluntarjoajan palvelimilla. Palveluntarjoaja voi olla yritys itse, operaattori, yhteistyökumppani tai ulkopuolinen yritys.

Tärkeimmät pilvipalveluiden ominaisuudet ovat dynaamisuus, nopea resurssien allokointi ja 
kustannukset todellisen käytön mukaan. Tyypillisimpiä pilvipalveluita ovat vuokratut ohjelmistot, ohjelmistoihin kuuluvat sovelluspalvelut ja alustat sekä dynaamiset palvelininstanssit. Yksityishenkilöille tyypillisiä pilvipalveluita ovat sosiaalisen median palvelut kuten Facebook, Flickr tai Gmail.

Google Drive & Google Docs

Google Drive tarjoaa tallennustilan ja eri dokumenttien editointiin oma pilvipalvelunsa Google Docs

• Käyttäjälle 15 Gigaa tallennustilaa Googlen hajautetuilta datakeskuksilta, lisätilaa saa maksua vastaan
• Käyttäjän data ulkomailla eli varoituksena: sen maan lainsäädäntö pätee käyttäjän dataan, missä data sijaitsee sillä hetkellä
• Google Drive, Google Mail ja Google Plus tallennustila yhdistettyä
• Asiakasohjelma Android, IOS, Windows Phone mobiililaitteille sekä Windows ja Mac OSX käyttöjärjestelmille
• Täysi synkronisointi tuki kaikissa malleissa sekä myös yhteydetön tila
• Ilman asiakasohjelmaa käytettävissä näppärästi selaimella
• Synkronointi ja selainkäyttö on salattua
• Ei tiedostoformaattirajoituksia (korjaus, ei hyväksy vanhoja office formaatteja, xls, doc yms...)
• Tiedostokokorajoitukset vaihtelevat eri muotojen välillä koskien eri dokumenttimuotoja, taulukkoja, esityksiä yms. Esim. zip paketin maksimikoko on 10Gb
• Google Docs ymmärtää lähestulkoon kaikkia yleisimpiä dokumentteja, taulukkoja ja esityksiä
• Automaattinen tallennus ja historia per dokumentti
• Goodle Docs muodossa olevat dokumentit eivät vie Google Driven tallennustilaa ja dokumentteja voidaan kääntää ja ladata kaikkiin yleisimpiin muotoihin

Käyttöönotto

Käyttöönotto on käsittämättömän helppoa. Kirjaudutaan vaikka Gmailiin ja yläreunasta mustasta palkista valitaan Drive. Se on siinä! Drive tulee käyttöön muutaman vahvistuksen jälkeen. Google Drive sovellus löytyy myös mobiililaitteille, jollain pääset käsiksi omaan dataan vaikka älypuhelimella tai tabletilla.

Seuraavaksi kannattaakin miettiä miten oma data saadaan pilveen. Gmail tunnuksesi on siis samalla Drive palvelun tunnus.

Tähänkin löytyy kaksi tapaa:

1. Lähetä data selaimella suoraan Google Drive palveluun
2. Asenna Google Drive synkronisointisovellus, siirrä data synkronisointikansioon ja anna sovelluksen hoitaa siirto.

Ensimmäisessä tavassa hyvänä puolena on se että siirron aikana voit päättää käännetäänkö siirtämäsi dokumentit Google Docs muotoon vai ei. Tässä kannattaa olla tarkkana, sillä kaikkea ei kannata kääntää! Huonona puolena on se että selainsiirto vie aikaa, varsinkin jos siirretään paljon dataa kerralla. Samalla kannattaa oikeasti miettiä kansiorakenteet kuntoon. Siivoamista EI kannata harrastaa kuin vasta kun data on Google Drivessä. Saat käyttöösi historiatiedot sekä roskakorin!

Google Docs on siis selaimessa toimiva täysiverinen "Office" ohjelmisto. Google Docs tukee lähes kaikkia yleisimpiä dokumentteja, taulukoita, esityksiä, videoita, valokuvia yms. Tuki monelle eri formaatille tuo haasteita, käännettäessä dokumentteja Google Docs muotoon, saattaa muotoilut kadota tai sitten ei. Hyvänä asiana on se että kääntö toisinpäin, Google Docs muodosta vaikka Microsoft Word muotoon toimiikin jo todella mukavasti. Erilaisia muotoja onkin jo kymmeniä!

Kannattaa ottaa myös huomioon se että Google Docs muodossa olevat dokumentit eivät vie tallennustilaa Google Drivesta!

Google Docs taulukkolaskenta

Toinen tapa on asentantaa Windows/Mac tietokoneeseen Google Drive synkronisointisovellus. Sovellukseen syötetään Google tilin tiedot ja on sen jälkeen käyttövalmis. Sovelluksen idea on yksinkertainen, sovellus tuo Google Drive kansion Windows/Mac resurssienhallintaan. Toimii jopa ilman verkkoyhteyttä ja sovellus hoitaa itse synkronisoinnin, historiatiedot sekä Drive roskakorin. 

Tällä tavalla oma data siirretään helposti käyttäen resurssienhallintaa datan siirrossa. Haittapuolena on se että Google Drive synkronisointisovellus ei käännä dataa Google Docs muotoon. Jälkikäteen kääntäminen on melko työlästä, mutta onnistuu selaimen kautta.

Jakaminen

Dokumenttien jakaminen Google Drive palvelussa on todella iso juttu. Enää ei tarvitse lähettää sähköpostin liitteenä dokumentteja, joka loppujenlopuksi syö vain postilaatikon tallennustilaa, vaan lähetetään halutusta dokumentista vain linkki sähköpostitse!

Mikä parasta, vastaanottajalla ei tarvitse olla Google Drive tai Docs palvelua ollenkaan! Jakamisasetuksissa voidaan myös päättää voiko vastaanottaja vain lukea dokumenttia, editoida dokumenttia tai jopa omistaa dokumentin. Linkki voidaan toimitta myös sosiaalisessa mediassa aivan perinteisellä linkillä.

Jakamista varten Google Drivessä on ihna oma jakamistoiminto, jossa päätetään kenelle jaetaan sekä tarvittavat käyttöoikeudet. Toiminto löytyy Google Drive sivulta klikkaamalla hiiren oikeaa halutun dokumentin  päällä.

Yhteenveto

Google Drive ja Google Docs ovat todella käyttökelpoisia pilvipalveluita. Palvelusta on tehty todella helppo ottaa käyttöön ja käyttöliittymä on hiottu helpoksi käyttää. Käyttäjälle jääkin vain mietittäväksi, haluaako käyttää pilvestä omia dokumenttejaan, vai käyttääkö edelleen perinteistä "kaikki data minulla" mallia.

Huonoja puolikin löytyy. Tarvitset aina verkkoliittymän, mikäli haluat editoida Google Docs muodossa olevia dokumentteja. Google Drive data on poissa suomesta, tällöin dataan vaikuttaa sen maan lainsäädäntö jossa data sattuu olemaan. Suomen Laki ei yllä muihin maihin. Linux käyttöjärjestelmille ei ole vielä omaa synkronisointisovellusta.

Itse jo vuoden käyttäneenä olen hyvin tyytyväinen palveluun ja suosittelen lämpimästi käyttäjille, jotka tällähetkellä jakavat dataa sähköpostilla tai käyttävät siihen USB-tikkuja tai jotain muuta tapaa.

HTPC kokoonpano, osa 2

Lue myös HTPC kokoonpano, osa 1

PÄIVITYS 3.2.2013: Lisätty muutama konfiguraatio kohta ja nyt käytössä XBMCbuntu 12 lopullinen versio!


Nyt kun itse laite on käyttövalmiina, perehdytään hieman itse käyttöjärjestelmään ja softaan.

Edellinen HTPC:ni oli rakennettu Windows 7 ja Mediaportal softan päälle. Sinänsä ihan toimiva ratkaisu, mutta en halunnut enää kuluttaa arvokasta Windows lisenssiäni HTPC koneelle, enkä halunnut säätää Windowsin kodekkien kanssa. Windowsissahan on tietyt sisäänrakennetut kodekit, jota käytetään tietyissä tilanteissa vakiona. Ffdshow:ta olin käyttänyt aiemmin ja siitä ei ole kuin hyvää sanottavaa, kunhan ensin perehtyy ffdshon hienouksiin. En myöskään halunnut Windowsin melko raskasta verkkopinoa vaivoikseni.

Mediaportal on huikea HTPC softa, johon saa todella paljon erilaisia laajennukseja sekä hienoja skinejä. Kuitenkin itse hallinta on melko hankalaa eikä kaikkea voi tehdä itse softan sisältä vaan aika monelle laajennukselle on oma hallintasovelluksensa.

Pitkällisen tutkimisen jälkeen päädyin XBMC nimiseen softaan. XBMC juontaa juurensa vuosituhannen alkuun ja silloiseen XBOX pelikonsoliin, XBMC (XBoxMediaCenter) oli siis XBOX pelikonsolin medialaajennos ja vieläpä ilmainen sellainen! Tästä on kehitytty huimasti eteenpäin, niin laitteiden kuin itse softankin kanssa.


Muutama ominaisuus XBMC:stä:

• Saatavilla versiot Windowsille, Apple OSX:lle, IOS:lle, Linuxille, Apple TV:lle sekä Rasperry Pi:lle
• Toistaa lähestulkoon kaikken mahdollisen median, perus MP3-tiedostoista HD-tasoiseen videoon.
• Sisältää laajan valikoiman erilaisia laajennuksia esim. CD-levyjen kannet, julisteet, elokuvien julisteet ja tiedot
• Muodostaa eri medioista kirjastoja ja näihin kirjastoihin voidaan kytkeä eri laajennuksia toimimaan, esim. kierrättämään musiikkikirjastossa Internetistä haettuja julisteita taustakuvana yms.
• Kielituki on erittäin laaja ja lisäkieliä saa osallistumalla kielikehitysporukkaan.
• Laitteistokiihdytystuki löytyy yleisimmille näytönohjainvalmistajille jolla saadaan kuvanparannukset toteutettua näytönohjaimen GPU:lla.
• PVR (Personal Video Recording) tuki Tvheadend, Mythtv, VDR, Mediaportal, DVBlink, ArgusTV, NextPVR
• PVR palvelut on mahdollista toteuttaa toisella koneella ja striimata XBMC:lle

Oma kokoonpano

Omassa HTPC:ssä softa vaatimuksena seuraavat:

• Toistettava kaikki video- ja audiomateriaali
• Digi-TV tallennus ja ajansiirto
• EPG tiedot verkosta
• Medioiden tiedot verkosta
• Medioiden toisto langattomasti lähiverkosta
• Laitteistokiihdytys
• HDMI:llä kuva jä monikanavaääni vahvistimelle

Päädyin monen testauksen jälkeen XBMCbuntu vaihtoehtoon. XBMCbuntu 12 perustuu erittäin kevyeeseen Lubuntu 12.10 32-bit jossa on  XBMC 12 versio viritetty valmiiksi toimintaan.

Käyttöönotto oli todella helppo, unetbooting softalla tehdään USB-asennustikku jossa siis XBMCbuntu 12, tikku kiinni koneeseen ja vain valitaan käynnistysvalikosta asennus. XBMCbuntua voi kokeilla myös ilman asentamista ns. Live versiolla joka löytyy erikseen käynnistysvalikosta.

Asennuksessa pari erikoista kohtaa, osiomäärittelyssä määritin juuren / SSD levylle ja normaalille kiintolevylle en määrittänyt liitoskohtaa, swap myös SSD levylle ja tietenkin Grub SSD levylle. Näinollen itse XBMCbuntu käynnistyy vikkelästi SSDlevyltä ja XBMC:n mediat tai PVR tallennukset ohjataan perinteiselle kiintolevylle. Kaikki osiot formatoin EXT4 tiedostojärjestelmälle.

Käyttäjätunnuksen ja koneen nimen antamisen jälkeen järjestelmä käynnistyy uudelleen ja käynnistyy suoraan XBMC softaan. Itse Lubuntu työpöydälle pääsee vain sammuttamalla XBMC:n jolloin ilmestyy normaali Lubuntu kirjautumisruutu. 

Hallinta tapahtuu tietenkin SSH yhteydellä ja tätä varten XBMCbuntu:ssa on jo valmiiksi Openssh-server paketti asennettuna. Langaton verkko määritettiin jo asennusvaiheessa joten SSH:lla hallinta oli jo valmiiksi konfiguroitu.

Yllätykseni oli suuri kun myös kaukosäädin toimi aivan suoraan ilman minkäänlaista säätöä, HD-tasoiset videot sekä musiikki toimivat heti niiden kirjastoon lisäämisen jälkeen. Kirjastojen päivittämistä varten löytyy laajennus, joka ajatetusti päivittää kirjastoja. Samoin löytyy laajennukset jotka hakevat julisteita ja tietoja eri medioista Internetistä. Osa laajennuksista on jo valmiiksi asennettu, ne vaan pitää konfiguroida ja ottaa käyttöön.

Ainoa laite joka ei toiminut suoraan oli DVB-T/T2 kortti, kortille on olemassa linux ajurit ja hyvät ohjeetkin löytyvät osoitteesta http://linuxtv.org/wiki/index.php/TBS6280. Ohjeiden mukaan kortti lähti toimimaan moitteettomasti.

Laitteistokiihdytys

Jotta laitteistokiihdytyksen saa toimimaan, pitää asentaa VAAPI:n tarvitsemat kirjastot ja ajurit. Ubuntu 12.10 mukana tulleet ajurit olivat hieman vanhentuneet ja intel on julkaissut korjauksia melkoisen läjän. Helpoiten ajuripäivityksestä selviää kun lataa ajurit nätisti ubuntu X-team PPA:sta  

Ajurit asennetaan seuraavasti kun käytetään SSH:ta hallintaan:

1. Lisätään Ubuntun X-team repository

sudo add-apt-repository ppa:ubuntu-x-swat/x-updates

sudo apt-get update
sudo apt-get dist-upgrade
sudo apt-get install vainfo libva1

2. Tarkistetaan että VAAPI on oikeasti poissa käytöstä:
export DISPLAY=:0
vainfo

   libva: VA-API version 0.33.0
   libva: va_getDriverName() returns 0
   libva: Trying to open /usr/lib/dri/i965_drv_video.so
   libva: va_openDriver() returns -1
   vaInitialize failed with error code -1 (unknown libva error),exit

3.Asennetaan itse ajuri ja käynnistetään kone uudelleen
sudo apt-get install intel-vaapi-driver
sudo reboot

4. Käynnistymisen jälkeen tarkistetaan VAAPI tilanne:
export DISPLAY=0
vainfo

   libva info: VA-API version 0.33.0

   libva info: va_getDriverName() returns 0

   libva info: Trying to open /usr/lib/i386-linux-gnu/dri/i965_drv_video.so

   libva info: Found init function __vaDriverInit_0_33

   libva info: va_openDriver() returns 0

   vainfo: VA-API version: 0.33 (libva 1.1.0)

   vainfo: Driver version: Intel i965 driver - 1.0.19

   vainfo: Supported profile and entrypoints

         VAProfileMPEG2Simple            : VAEntrypointVLD

         VAProfileMPEG2Main              : VAEntrypointVLD

         VAProfileH264Baseline           : VAEntrypointVLD

         VAProfileH264Baseline           : VAEntrypointEncSlice

         VAProfileH264Main               : VAEntrypointVLD

         VAProfileH264Main               : VAEntrypointEncSlice

         VAProfileH264High               : VAEntrypointVLD

         VAProfileH264High               : VAEntrypointEncSlice

         VAProfileVC1Simple              : VAEntrypointVLD

         VAProfileVC1Main                : VAEntrypointVLD

         VAProfileVC1Advanced            : VAEntrypointVLD

         VAProfileJPEGBaseline           : VAEntrypointVLD

Laitteistokiihdytyksen toiminna voi todeta kahdella tavalla, CPU kuorma vähenee merkittävästi sekä videon katselun aikana kun painaa kirjainta "o", saadaan videoinfo näkyville. Kunhan jossain kohtaa lukee vain "vaapi", on laitteistokiihdytys toiminnassa.

Itsellä vaapi ei toimi vielä kuten pitää, vaan kuvassa on todella rasittavaa värinää kun lomituksen poisto on toiminnassa. Päivitystä odotellessa...

DVB-T/T2 ja PVR

DVB käyttöönotto meni suoraan wikin mukaisesti: http://wiki.xbmc.org/index.php?title=PVR.

Muutama tarkennus:

PVR-Backend on itse sovellus joka on yhteydessä korttiin, virittää kanavat ja hakee ohjelmatiedot. PVR-backend voidaan asentaa mille tahansa laitteelle, jossa on vain DVB-viritin.

PVR-Frontend on sovellus joka ottaa yhteyden PVR-backend:n toistoa varten, tämä voi tapahtua vaikka verkon yli tai samassa koneessa olevaan PVR-backend:n.

Omassa kokoonpanossani samassa koneessa on PVR-backend ja frontend. PVR-backendiksi valitsin tvheadendin sen webbihallinnan takia. Frontend on tietenkin laajennus XBMC:ssä joka ottaa yhteyttä tvheadendiin.

Tvheadend palvelu käynnistetään käyttäjällä hts.

XMLTV on laajennus, joka hakee ohjelmatiedot (EPG) verkkosivuilta, esim. telkku.com. DVB-verkosta haettava EPG on omasta mielestäni vajaa, sillä usein ohjelmatiedoista puuttuu loppuosa!


Tallennuksia varten pyhitin perinteisen kiintolevyn (250Gb) tallennuksille ja liitin sen aivan omaan kansioon:

1. Tee kansio johon kiintolevy liitetään
sudo mkdir /media/levy

2. Liitä kiintolevy, omassa tapauksessa sda1 joka sisältää jo osion ja EXT4 tiedostojärjestelmän
sudo mount /dev/sda1 /media/levy

3. Muokkaa fstab vastaamaan mtabia
sudo cat /etc/mtab

Etsi rivi jossa mainittu /dev/sda1 ja kopio se

Liitä teksti viimeiselle riville fstab tiedostoon jotta bootin jälkeenkin kiintolevy on liitetty samaan pisteeseen
sudo pico /etc/fstab

4. Tee tallennuksia varten kansio ja anna tarvittava oikeus hts käyttäjälle
sudo mkdir /media/levy/recordings
sudo chown hts:hts /media/levy/recordings



Tvheadend ja XMLTV käyttöönotto:

1. Lisää tvheadend ppa repository
sudo add-apt-repository ppa:adamsutton/tvheadend

2. Asenna tvheadend
sudo apt-get update
sudo apt-get install tvheadend

Asennus pyytää tvheaden järkkärin tunnusta ja salasana, sekä kertoo lopuksi webbiliittymän osoitteen ja portin. Nämä on hyvä laittaa ylös!

3. Kirjaudu järkkärillä webbihallintaan selaimella (osoite http://localhost:9981 tai http://IP-OSOITE:9981)
Lisää uusi käyttäjä jotta XBMC voi ottaa yhteyttä tvheadend backendiin.
Vaihda tarvittaessa tallennussijainti.
Lisää kanavat käyttäen suomea.
Lisää kanavat palveluun.
Lisää kanaviin logot jostain Internetin logopalvelusta.

3. XBMC säädöt
Ota HTS tvheadend laajennus käyttöön
Määritä aiemmin luotu käyttäjätunnus ja salasana jolla oikeus käyttää tvheadendia



XMLTV käyttöönotto etenee suurinpiirtein näin:

XMLTV pitää konfiguroida, jotta tvheadend löytää oikean kanavan ja sille ohjelman. Konfigurointi pitää ajaa samalla käyttäjällä millä tvheadend on käynnistetty, XBMCbuntussa käyttäjä on hts.

1. Muuta hts tilin salasana haluamaksesi ja liitä hts tili ainakin video ryhmään
sudo passwd hts
sudo usermod -a -G video hts

2. Kirjaudu hts tilillä
sudo su hts

3. Aja konfiguraatio
tv_grab_fi --configure
Lisää kaikki kanavat tai valitse itse mitkä kanavat lisäät.

Voit hakea jo ohjelmatiedot jos haluat tai odottaa että tvheadend hoitaa asian puolestasi
tv_grab_fi

Odottele kunnes tiedot on haettu (n. 30min)

4. Käynnistä tvheadend palvelu uudelleen
sudo /etc/init.d/tvheadend restart

Tvheadend ei ihan heti tajua XMLTV:n olemassaoloa, aikaa saattaa kulua useampi tunti. Syytä siihen en tiedä, sillä ohjeiden mukaan palvelin uudelleenkäynnistyksen ja webbihallinnan päivittäminen pitäisi riittää. Omassa tapauksessä näin ei kuitenkaan ole.

6. Konfiguroi tvheadend
Kirjaudu tvheadend webbihallintaan selaimella
Kytke EIS EPG haku pois päältä
Määritä sisäinen XMLTV sekä aika kuinka usein ohjelmaopasta päivitetään
Liitä kanavaan oikea XMLTV:n ohjelma.

7. Päivitä XBMC tv-plugin vastaamaan asetuksia
Lisää käyttäjä ja salasana

Kaiken tämän jälkeen onkin hyvä perehtyä tvheadend wikiin: https://www.lonelycoder.com/redmine/projects/tvheadend/wiki


Wi-Fi

Sisäänrakennettu Wi-Fi kortti ei kykene täyteen 300Mbps nopeuteen, vaan vain puoleen siitä. Lisäksi yhteys on auttamattoman hidas siirtämään FullHD videota. Ajuri on ath9k_htc johon auttaa hieman komento:

sudo -s
echo "options ath9k_htc nohwcrypt=1" > /etc/modprobe.d/ath9k_htc.conf

Vielä tehtävää:

1. DVB-T kuva on lomitettua, lomituksen poisto toimii mutta kuva värisee inhottavasti
2. DVB-kortti ei vielä herää kun koneen herättää horroksesta
3. Tvheadend ei vielä tue ajansiirtoa, joten päivitystä odotellessa.
4. Bluetooth näppiksen konfigurointi

Loppusanat

Projektini on sinänsä onnistunut, vaikka ihan kaikki ei vielä toimikkaan. Laitteesta on moneksi ja ainakin nyt tuntuu että pienemmillä tehoillakin olisi pärjännyt. Eipä siinä, voinhan aina asentaa Windowsin ja hukata tehot siihen. Tulen todennäköisesti kirjoittamaan lilsää projektistani, kunhan ongelmat on saatu ratkaistua.

Lopuksi vielä esittelyvideo XBMC:n yhdestä suosituimmasta "teemasta":

http://www.youtube.com/watch?v=HYcgORbOyB4