Tee-Se-Itse verkkokiintolevy, Osa 2

Edellisessä osiossa asensin Openmediavault 0.2.5 järjestelmän. Tässä osiossa tutkitaan perusasetusten tekoa, kiintolevyjen monitorointia sekä luodaan vikasietoinen levypakka kiintolevyistä RAID ja LVM tekniikalla.

Perusasetusten teko

Kun Openmediavault 0.2.5 on asennettu, tarvitsee vain toisen koneen, nettiselaimen sekä verkkoyhteyden Openmediavault järjestelmään. IP-osoite josta Openmediavaultin web-pohjainen hallinta aukeaa, näkyy konsolissa kun Openmediavault on käynnistynyt. 

Oma asennukseni näyttää 192.168.1.124 osoitetta.

Oletuksena käyttäjätunnus on webbihallinnassa admin ja konsolissa root. Oletuksena salasana on webhallinnassa openmediavault. Root käyttäjän salasana on se joka määritettiin asennuksen aikana.

Webhallinnan näkymä kirjautumisen jälkeen.

Perusasetusten teko etenee seuraavasti:

1. Kellonajan määritys
2. Laitteen nimeäminen ja kiinteän IP-osoitteen määritys
3. Hälytys sähköpostin lähetysten määritys
4. Webhallinnan admin käyttäjän salasanan vaihto
5. Openmediavault järjestelmän päivitys
6. Lisämoduulien asennus tarvittaessa

Perusasetusten teko on suhteellisen helppoa, kunhan on alkuun miettinyt tarpeelliset tiedot, eli nimet, IP:t, verkkoajan osoitteen yms. Kunhan muistaa jokaisen muutoksen jälkeen hyväksyä muutos OK painikkeella! Varsinkin IP-osoitteen muutos aiheuttaa lyhyen katkoksen.

Seuraavassa kuvakaappauksin ja kuvatekstein asetusten teko.

Kellonajan määritys. Esimerkissä aikavyöhyke on jo oikein ja kellonaikaa päivitetään Anvian  palvelusta. Selvitä oman palveluntarjoajasi aikapalvelimen osoite!

Laitteen nimi. Verkkolevy löytyy omasta lähiverkosta tällä nimellä selattaessa esim. Windowsin verkosta.

IP-osoitteen vaihto. Verkkolevyllä pitää olla kiinteä IP-osoite. IP-osoite pitää olla vapaana!

OK painikkeen klikkaamisen jälkeen, IP-osoite vaihtuu joten selaimeen pitää naputella oikea osoite. Kannattaa odottaa kuitenkin hetki OK painikkeen klikkaamisen jälkeen. Esimerkissä webhallinta aukeaa muutoksen jälkeen 192.168.1.2 IP-osoitteesta.

DNS palvelimien IP-osoitteiden lisääminen. Nämä ovat tärkeitä jotta esim. Openmediavault päivitykset ja laajennukset löytyvät Internetistä. Yleensä sama osoite kuin DHCP:ltä tullut nimipalvelimen osoite. Omassa esimerkissä oma reitittimeni toimii DNS:nä. Jos DNS palvelimen osoite ei tallennu, vaan tulee virheitä, laita sama IP-osoite molempiin kohtiin. Tämä virhetilanne on korjattu päivityksessä.

Admin tunnuksen salasana vaihto. Esimerkissä vaihdan vain salasana uuteen ja muuhun en koske.

Päivitysten asennus. Yleensä kannattaa valita kaikki päivitykset ja asentaa ne. Kun verkkolevy on käytössä, kannattaa aina ennen päivityksiä varmuuskopioida verkkolevyllä olevat tiedostot ennen päivittämistä, varmuuden vuoksi. Nyt kun esimerkissä verkkolevyä ollaan vasta ottamassa käyttöön, kannattaa päivitykset ajaa heti. 

Esimerkissä ajan kaikki päivitykset kerralla... Kahvipaussi päivitysten ajamisen ajaksi!

Päivityksen jälkeen kannattaa koko järjestelmä käynnistää uudelleen, jotta varmasti käytössä on uusimmat päivitykset. Mikäli jotain jäi päivittämättä, kannattaa ajaa päivitysohjelma uudelleen. Esimerkissä käynnistän järjestelmän uudelleen oikean yläreunan valikosta. Päivitysten ajamisen jälkeen kirjoitushetkellä Openmediavault versionumero onkin 0.2.7.4.

Lopuksi vielä asennetaan LVM2 laajennus jotta kiintolevyjen hallintaan saadaan enemmän dynaamisuutta.

Peruskonfiguraatio on nyt tehty, joten seuraavaksi kiintolevyjen hallintaa

Kiintolevyjen hallinta

Ensinnäkin, paras tulos tulee täysin samanlaisilla kiintolevyillä. Omassa mallissa minulla on käytössä kolme eri kokoista kiintolevyä. Kun haluaa rakentaa vikasietoisen järjestelmän jossa yhden kiintolevyn rikkoituminen ei tuhoa kaikkea mahdollista dataa, kannattaa rakentaa ns. RAID pakka.

RAID (Redundant Array of Independent Disks) on tekniikka jolla fyysisistä levyistä saadaan tietyillä tasoilla vikasietoinen. Lisätietoja löytyy: http://fi.wikipedia.org/wiki/RAID_(tietotekniikka)

Kuitenkin, mitä RAID tasoa kannattaa käyttää NAS laitteessa? Jos lompakko on kunnossa, osta 4 kpl samankokoista kiintolevyä ja tee RAID 5 levypakka. Jos haluat budjettiratkaisun, osta vain 2 kpl samankokoista kiintolevyä ja tee RAID 1 levypakka. Openmediavaultin ohjelmistopohjainen RAID toteutus on todella hyvä, sillä vaikka itse kone hajoaisi, ohjelmistopohjaisen RAID levypakan voi palauttaa toisella koneella.

Yleisimmät RAID tasot lyhyesti:

RAID 0: Kiintolevyjen tieto jaetaan kahden levyn kesken, luku ja kirjoitusluku nousee mutta jos jompi kumpi levyistä hajoaa, ei ole mitään tapaa pelastaa dataa. Esim. 2 x 500Gb fyysiset kiintolevyt näkyvät yhtenä 1000Gb loogisena levynä.

RAID 1: Toista kiintolevyä käytetään kirjoituksessa ja lukemisessa ja toiselle kopioidaan kaikki tieto. Lukeminen ja kirjoittaminen on hidasta. Yhden levyn rikkoontuminen ei tuhoa koko dataa.

RAID 5. Minimissään 3 kiintolevyä, data jaetaan fyysisten levyjen kesken. Vikatilanteita varten pariteettidatan tallentamiseen käytetään yksi fyysinen levy. Tästä syystä esim. 3 x 500Gb RAID 5 levypakka näyttää kooksi vain 1000Gb. Kestää yhden fyysisen levyn vikaantumisen jolloin jäljellä olevilta fyysisiltä levyiltä saadaan yhden fyysisen levyn tiedot tallennettua (Pariteettidata). Hitaampi mutta vikasietoisempi kuin RAID 0. Tarjoaa kuitenkin parhaimman vikasietoisuuden. Mitä enemmän levyjä, sen nopeampaa on datan käsittely. Jos käytetään eri kokoisia kiintolevyjä, RAID levypakka rakannetaan pienimmän levyn mukaan.

Esimerkissä rakennan RAID 5 levypakan, vaikka kaikki käyttämäni kiintolevyt ovat eri kokoisia.


LVM (Logical Volume Management) on eräänlainen RAID levypakan päälle rakennettava erittäin dynaaminen levyosoiden hallinta. LVM:n hyvänä puolena on se että vaikka RAID levypakkaan vaihdetaan isommat levyt, voi LVM:llä kasvattaa levyosioita lennosta. Ilman LVM:ää isompien levyjen vaihto tarkoittaa sitä että koko RAID levypakka pitää tuhota ja rakentaa uudelleen, eli levyilla olevat tiedostot pitää ottaa ensin talteen, tehdä muutokset ja kopioida ne sitten takaisin.

LVM:lle kerrotaan ensin mitä fyysisiä levyjä käytetään ja näistä fyysisistä levyistä tehdään levyryhmiä (Volume Group, VG), kasvattaa tiettyä levyryhmää uudella levyllä sekä pienentää poistamalla levyryhmästä levy. Lisäksi vielä kerrotaan looginen osio(t) joka muodostuu levyryhmistä, ja tähän loogiseen osioon muodostetaan lopuksi tiedostojärjestelmä. Loogisen osion kasvattaminen onnistuu, kunhan ensin levyryhmään on lisätty uusi kiintolevy ja/tai RAID levypakkaan on vaihdettu isommat levyt yksi kerrallaan.

LVM toimii myös ilman RAID levypakkaa, mutta pelkästään LVM:llä ei saavuteta minkäänlaista vikasietoisuutta. Yksittäinen levy voidaan jakaa esim. eri kokoisiin dynamisiin loogisiin osioihin joiden kokoa voidaan muokata lennosta. LVM:llä voi halutessaan luoda esim. omia osoita käyttäjille.


Tiedostojärjestelmä päätetään osiokohtaisesti. Openmediavault tukee yleisiä Linux tiedostojärjestelmä pienillä eroilla.

Openmediavault tukee XFS, JFS ja EXT2/EXT3/EXT4 tiedostojärjestelmiä. Windows käyttää NTFS tiedostojärjestelmää jota Openmediavault pystyy lukemaan/kirjoittamaan. Myös FAT32 on tuettuna luku/kirjoitus. Itse suosin XFS tiedostojärjestelmää sen monipuolisten ominaisuuksien takia. Myös EXT4 on erittäin hyvä vaihtoehto!

LVM:ää ja sen kasvattamista sekä RAID levypakan vikaantumista/kasvattamista kannattaa harjoitella ennenkuin lähdetään oikeasti käyttämään koko järjestelmää!


SMART (Self-Monitoring, Analysis and Reporting Technology) on fyysisten kiintolevyjen sisäänrakennettu valvontasovellus. Openmediavaultista löytyvä SMART laajennusosaa hyödyntää tätä tekniikkaa ja ennakoida levyrikot ja ilmoittaa siitä sähköpostilla. SMART sisältää ison kasan erilaisia antureita joiden dataa Openmediavaultin SMART laajennus osaa tulkita.

Kiintolevyjen käyttöönotto etenee seuraavasti:

1. SMART tuki käyttöön vikahälytyksiä varten sekä välimuistin kytkentä
2. RAID 5 levypakan luominen, joka tyhjentaa levyt!
3. LVM teko
4. Tiedostojärjestelmän luominen
5. SMART skannausten käyttöönotto

Ensinnäkin jokaisesta levystä kannattaa kytkeä SMART tuki sekä välimuisti käyttöön. Välimuisti nopeuttaa levyjen datan käsittelyä huomattavasti!

Seuraavaksi luodaan RAID 5 levypakka. Levypakalle pitää antaa joku lyhyt nimi sekä valita käytettävät levyt. Esimerkissä luon RAID 5 levypakan kolmesta erikokoisesta levystä, jolloin käytetään pienintä kiintolevyn kokoa. 

RAID 5 levypakan luomisen jälkeen, pitää vielä odottaa levyjen synkronointi loppuun ennen jatkamista. Levypakan koko on siis 149Gb koska 3 x 74Gb - 74Gb on suurinpiirtein 149Gb.

Lisätiedosta nähdään vielä teknista tietoa ohjelmistopohjaisesta RAID pakasta.

LVM:lle pitää ensin kertoa fyysiset levyt mitä käytetään. Koska tein RAID 5 levypakan, näkyy LVM:lle vain RAID 5 levypakka joka otetaan käyttöön.

Tämän jälkeen levystä muodostetaan ensimmäinen levyryhmä. Esimerkissä tein VG1 levyryhmän joka käyttää siis RAID 5 levypakkaa ja koko on 149Gb.

Lopuksi luodaan looginen osio ja annetaan sille nimi. Esimerkissäni tein vain yhden ison loogisen osion jonka nimi on data. On myös mahdollista pilkkoa levyryhmä esim. kolmeksi eri kokoiseksi loogiseksi osioksi, mutta itse en näe siinä mitään järkeä.

Seuraavaksi päätetään loogisen osion tai osioiden tiedostojärjestelmä sekä nimi. Esimerkissä valitsen XFS tiedostojärjestelmän sen monipuolisuuden takia.

Lopuksi vielä kytketään SMART toiminto Openmediavaultista käyttöön sekä määritetään kiintolevyjen lämpötilaeroja. Oletuksena 30min välein tutkintaan tiettyjä SMART tietoja kiintolevyistä. Oletus riittää monessa tilanteessa. Kiintolevyjen lämpötila-arvoiksi riittää kuvassa olevat. Niitä kannatta säätää jos varoitusviestejä tulee liikaa. Varsinkin tuo kriittinen raja kannattaa selvittää kiintolevyjen teknisistä tiedoista!

Listassa pitää näkyä kaikki kiintolevyt sekä niiden lämpötilat. USB-muistitikku ei tue SMART tekniikkaa...

Jokaiselle kiintolevylle pitää määritellä vielä sisäinen SMART tarkistus esim. oletuksen 15 tunnin välein. Mikäli levy alkaa olemaan ehtoopuolella, lähettää Openmediavault sähköpostilla infoa tilanteesta jolloin voidaan ennakoida vikaantuminen.

Perusasetukset sekä vikasietoinen, hyvin dynaaminen kiintolevyjen hyödyntämiseen tarvittavat asetukset on nyt tehty.

Osiossa 3 tutkitaan käyttäjien hallintaa sekä ensimmäisen kansiojaon määrittäminen